lauantai 7. tammikuuta 2012

Suklaahippukeksejä

Tänä vuonna olin laiska sekä itsetehtyjen joulukorttien että lahjojen suhteen. Kuten jo aiemmin kerroin, en askarrellut yhtäkään joulukorttia vaan lähetin kaikille teetetyt kortit. Suunnitelmissani oli jos jonkinmoista itsetehtyä joululahjaa, mutta ne siirtyivät kaikki "ehkä ens vuonna"-osastolle. Kummeilleni ja parille ystävälleni leivoin suklaahippukeksejä internetistä löytämälläni reseptillä. Keksejä varten ostin ainakin omasta mielestäni ihania Amanda B:n purnukoita.



Nämä keksit olivat oikeastaan enemmänkin "loppiaislahjoja" sillä perinteiset joulutapaamiset kummieni ja ystävieni kanssa siirrettiin tämän vuoden puolelle. Eipä siis tarvinnut onneksi yrittää leipoakaan kiireellä ennen joulua. Tein keksejä sen verran ison satsin, että niitä jäi itsellekin. Eivätpä tosin kauan kestäneet kun niitä piti joka välissä nakerrella. Myös saajat kehuivat keksejä, joten kiitos vaan sille jollekulle, joka tämän ohjeen jakoi! Kokeilin vielä googletella jos löytäisin ohjeen alkuperäisen sijainnin ja täältähän se löytyy! Laitan ohjeen vielä tännekin.

Suklaahippukeksit (noin 30 kpl)

100 g voita
3/4 dl sokeria
1 kananmuna
3/4 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
2-3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1-1,5 dl rouhittua suklaata

Vaahdota voi ja sokeri keskenään. Sekoita joukkoon kananmuna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne sitten voi-sokeri-munaseokseen. Nostele pellille taikinasta nokareita ja paista 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Kokeilin muotoilla osasta taikinaa pyöreitä keksejä ja toisia keksejä tehdessä pudottelin vain lusikalla nokareita (joista taputtelin terävimmät ts. paloherkimmät kärjet pois) mutta lopputulos oli kutakuinkin sama. Keksit leviävät siis uunissa aika paljon joten kannattaa jättää riittävän isot välit. Itse kerroin taikinan suoraan neljällä, joten silläkin saattaa olla vaikutusta lopputulokseen.

maanantai 2. tammikuuta 2012

Syntymäpäiväonnitteluja jälleen

Vaarini täytti uudenvuodenpäivänä 76 vuotta ja tein hänelle tällaisen kortin. En jaksanut alkaa miettimään mitään vanhemmalle miehelle sopivaa "arvokasta" korttia, sillä se tuntuu niin vaikealta vaan päätin, että vaari saa nyt tällaisen. En usko, että hän hirvittävän paljon muutenkaan kiinnittää korttiin huomiota.




Pahoittelen huonoa kuvaa, mutta muu perhe oli jo ulkona menossa autolle kun muistin, etten taaskaan ole muistanut ottaa kortista kuvaa. Pikainen *räps* ja tässä tulos. Nuo kirjaimet erottuvat oikeastikin tosi huonosti (siksi rajattu tussilla) eikä niitä tästä kuvastakaan kovin hyvin erota. Vaarille siis vähän haastetta! Tekstinä "Onnea" ja "76". Kirjaimet ovat näitä tarroja ja päälle on laitettu glossya. Mustekala on jälleen Doodle Factorya.


P.S. Olen huomannut, että enhän mä tätä vain "tallennuspaikkana" pidä vaan automaattisesti koko ajan selostan (mielessäni jollekin muulle) mitä olen tehnyt ja miksi :D Kai se täytyy sitten hyväksyä, että kyllä mä ihan blogia pidän, heh. Kiva, että tänne on löytänyt lukijoitakin!